torstai 13. syyskuuta 2012
Voi sade!
Mukavaa raikkaan syksyistä iltaa palleroiset! Tänne kylmään pohjoiseen on vihdoin ja viimein iskenyt syksy, isolla S:llä! Kauniin ruskansa kanssa, mutta myös sateiden ja tuultensa kanssa, voitte varmaan arvata kummasta pääsin tänään nauttimaan? No sateestapa tietenkin!
Onnekkaana tyttönä en kuitenkaan kastunut! Olin ihan kummissani, että kuinka voi olla näin hyvä tuuri, sillä kun saavuttuani juuri kotiin niin taivas repesi ja satoi ihan hirmuisen paljon! No myöhemmin kävin vielä seikkailemassa Zeppelinissä missä on muuten Myrskypäivät (olettaen, että muistin nimen oikein) ja kauppakeskus oli täynnä vaikka ja mitä ihania houkutuksia! (tarjouksia siis) Joista kunnialla kieltäydyin, ainakin tältä erää :--D Ja juuri kun sipsutin ja kipsutin ja löin auton oven kiinni, taivas repesi uudestaan! Enkä edelleenkään kastunut! Huhhuh mikä tuuri ollu mulla tänään :---D
Päällä seikkaili Vilan ihana rakas valkoinen pitsipaita, H&M:n entuudestaan tuttu farkkutakki, ja Vilan uudet mustat farkut, jotka hajos jo kolmannella käyttökerralla! Siis ikinä ennen en oo joutunut Vilan vaatteisiin pettyyn, mutta nyt kyllä petyin! Niistä repes irti se juttu jonka läpi pujotetaan vyö!(mun ärsyynnyksen uskottavuus ropisi juuri tuossa lauseessa pois kun en tiennyt kunnon termiä :--D ) Mutta tosi kurja juttu oli ku muuten tykkään noista housuista! Ja anteeksi vielä sisällä otetut kuvat! (rumalla taustalla) Ulkona satoi :--((
Postilaatikosta tippui tänään myös tuollainen ihana juttu! :--)) Kutsu kihlajaisiin! On muuten ekat kihlajaiset joissa tuun vieraileen, hui! Lahja vinkkejä??
Ruuduntoiselta puolen: Jenna
Onnekkaana tyttönä en kuitenkaan kastunut! Olin ihan kummissani, että kuinka voi olla näin hyvä tuuri, sillä kun saavuttuani juuri kotiin niin taivas repesi ja satoi ihan hirmuisen paljon! No myöhemmin kävin vielä seikkailemassa Zeppelinissä missä on muuten Myrskypäivät (olettaen, että muistin nimen oikein) ja kauppakeskus oli täynnä vaikka ja mitä ihania houkutuksia! (tarjouksia siis) Joista kunnialla kieltäydyin, ainakin tältä erää :--D Ja juuri kun sipsutin ja kipsutin ja löin auton oven kiinni, taivas repesi uudestaan! Enkä edelleenkään kastunut! Huhhuh mikä tuuri ollu mulla tänään :---D
Päällä seikkaili Vilan ihana rakas valkoinen pitsipaita, H&M:n entuudestaan tuttu farkkutakki, ja Vilan uudet mustat farkut, jotka hajos jo kolmannella käyttökerralla! Siis ikinä ennen en oo joutunut Vilan vaatteisiin pettyyn, mutta nyt kyllä petyin! Niistä repes irti se juttu jonka läpi pujotetaan vyö!(mun ärsyynnyksen uskottavuus ropisi juuri tuossa lauseessa pois kun en tiennyt kunnon termiä :--D ) Mutta tosi kurja juttu oli ku muuten tykkään noista housuista! Ja anteeksi vielä sisällä otetut kuvat! (rumalla taustalla) Ulkona satoi :--((
Postilaatikosta tippui tänään myös tuollainen ihana juttu! :--)) Kutsu kihlajaisiin! On muuten ekat kihlajaiset joissa tuun vieraileen, hui! Lahja vinkkejä??
Ruuduntoiselta puolen: Jenna
tiistai 11. syyskuuta 2012
Rusetteja
Hyvää iltaa/yötä! Mulla ei todellakaan oo mitään järkevää alkutervehdystä tähän ja annettakoon se minulle anteeksi huonosti nukutun yön jälkeen, kiitos flunssan! Joten niin, anteeksi aasinsillaton tekstini tänään :---D Ja miksi sitä ei ihminen osaa mennä ikinä ajoissa nukkumaan?
Käytiin Vaasan kauppahallissa nauttimassa kahvi(kaakao) tuokio poikaystävän kanssa menneenä viikonloppuna ja mun pulla näyttää ihan järkyttävältä sokeripommilta verrattuna vastapäätä istuvan henkilön pullaan(tuliko ees jälkimorkkis meikäläiselle tästä??)! Mutta hyvää oli<3
Kävin tnä Oulussa sijaitsevassa 2Hand kirppiksellä ja löysin ihania vaatteita ja kaiken kukkuraksi, maailman söpöimmän huivin ja punaisen rusettivyön! Ja ihanan nahkatakin sekä söpön puuterinpunaisen mekon, jotka esittelen huomenna teille :--)) Pinkki vyö taas löytyi Clitteristä, kiitos ihanan myyjän joka etti sitä mulle varastosta ja muista liikkeistä ikuisuuden! Koskaan ollut näin ihanaa myyjää! Kiitokset lämpimät vielä hänelle!
Taas tälläinen vasemmalla kädellä tehty pikapostaus, anteeksi! Ryhdistäydyn heti huomenissa! Vannon! Öitä xoxo Jenna
sunnuntai 9. syyskuuta 2012
Fields of gold
Vietin viikonlopun jälleen Vaasan seudulla, jossa syksy ei ole vielä näyttänyt hampaitaan, toisin kuin täällä kylmässä pohjolassa! Mutta jotain hyvää syksyssäkin: kaunis, ihana, upea, mahtava ruska<3
Musta ruskan aika on vain jotain niin kaunista kun lehdet loistavat keltaisen, oranssin ja punaisen eri sävyissä kilpaa, myös kultaiseen asuun pukeutuneet pellot hivelee mun silmää aina oikein kunnolla<3 Joten siksi jaioin teidän kanssa tuon ihanan viljapellon<3
Mistä te tykkäätte syksyssä vai onko syksy ihan hyi? Päälläni seikkaile joku tuntematon paita johon olen rakastunut noiden kultapaljettien takia, joita ei kyllä taida kuvissa näkyä :--D Piecesin huivi, sekä veromodan luottofarkut! Jaloissa rakkaat Vagabondin herrainkengät<3
Öitä xoxo Jenna
keskiviikko 5. syyskuuta 2012
Grafiikkaa
Hepsanssa eläimet pienet pörröiset! Mä oon ehkä joskus ohi mennen saattanut mainita käyväni taidekoulua tällä hetkellä ja on erittäin mahdollista, että lupasin siitä joskus jotain kertoa? Ehkä? Jos muistini ei nyt pahasti petä niin väitän, että kyllä :--D
Mutta tosiaan, käyn kuvataide linjaa johon kuuluu grafiikkaa, maaulausta ja kuvanveistoa :--) Ensimmäiset viikot on kulunut grafiikan parissa ja ollaan tehty kuivaneulaa, viivasyövytystä ja akvatintaa :--) Ylhäällä oleva laatta on tehty viivasyövytyksellä, joka perustuu laatan pohjustamiseen, siihen pohjustukseen piirtämiseen ja sitten syövytykseen, joka ikään kuin 'polttaa' viivat laatalle :--) Syövytyksen jälkeen putsataan laatta ja päästään vedostamaan!
Laatalle levitetään maalia, joka sitten pyyhitään pois tarlataanilla joka muistuttaa verkkokangasta :--)
Ennen painoon pistämistä painettua paperia pitää liottaa vedessä minimissään 30 min. Jonka jälkeen tuon ylhäällä olevan härvelin tasolle laitetaan suojapaperit, laatta alle, paperi päälle ja rulla pyörimään!
Riippuen maalin määrästä ja siitä kuinka sitä on otettu pois laatan jälki voi vaihdella paljonkin :--) Kumpi näistä on teidän mielestä hienompi?
| Farkkutakki H&M, mekko Lindex, vyö Pieces, kaulakoru Monki, korvikset Aarikka |
Vielä loppuun vähän tän päivästä asua :--) Jos tulee kysyttävää koulusta, grafiikasta tai mistä tahansa muusta asiasta niin kommentti boksiin vain!
Väsyneenä: Jenna
tiistai 4. syyskuuta 2012
Erävoitto..
..syksylle nimittäin! Hyihyi minua, mutta oli suorastaan pakko!
Mikä sai sortumaan luovuttajan paitaan? No viininpunaiset farkut tietenkin. Olen jo pitkään kuolaillut kaikkea viininpunaista ja samalla koittanut myös vältellä tuhlaamista(huonolla menestyksellä tosin), mutta kun sotkin taidegrafiikan luokassa edes menneet mustat farkkuni maaliin(joka ei lähde millään pois, kokeiltu on) niin marssin luotto putiikkiini(arvatkaa minne) Vilaan! Ja kuin tilauksesta siellä oli housut tarjouksessa! Kahdet hintaan 49.95! Eli mustien farkkujen lisäksi mukaan tarttui viimeiset viininpunaiset farkut :--) Ja pakkohan ne oli tänään kiskoa jalkaan!
Mulla oli aamusta vielä hirmu hyvä tukkapäivä ja riemuitsin oikein kauniista hiuksistani tänä aamuna, jonka jälkeen hyppäsin pyörän satulaan ja lähdin liikkeelle. Perille päästyäni aamuinen tiheä sumu oli syönyt mun kauniit kiharat! D: Olin murtunut. Onneksi nuttura pelastaa! Aina! Mutta olen silti edelleen vihoissani sumulle!
Puhisten ja tuhisten sumulle<3: Jenna
Ps. Ootteko te sortuillu joihinkin asioihin vaikka olisitte koittanut paastota niistä? Esimerkkinä karkkilakko?
Mikä sai sortumaan luovuttajan paitaan? No viininpunaiset farkut tietenkin. Olen jo pitkään kuolaillut kaikkea viininpunaista ja samalla koittanut myös vältellä tuhlaamista(huonolla menestyksellä tosin), mutta kun sotkin taidegrafiikan luokassa edes menneet mustat farkkuni maaliin(joka ei lähde millään pois, kokeiltu on) niin marssin luotto putiikkiini(arvatkaa minne) Vilaan! Ja kuin tilauksesta siellä oli housut tarjouksessa! Kahdet hintaan 49.95! Eli mustien farkkujen lisäksi mukaan tarttui viimeiset viininpunaiset farkut :--) Ja pakkohan ne oli tänään kiskoa jalkaan!
Mulla oli aamusta vielä hirmu hyvä tukkapäivä ja riemuitsin oikein kauniista hiuksistani tänä aamuna, jonka jälkeen hyppäsin pyörän satulaan ja lähdin liikkeelle. Perille päästyäni aamuinen tiheä sumu oli syönyt mun kauniit kiharat! D: Olin murtunut. Onneksi nuttura pelastaa! Aina! Mutta olen silti edelleen vihoissani sumulle!
Puhisten ja tuhisten sumulle<3: Jenna
Ps. Ootteko te sortuillu joihinkin asioihin vaikka olisitte koittanut paastota niistä? Esimerkkinä karkkilakko?
lauantai 1. syyskuuta 2012
Mulla lyö pää nyt täysin tyhjää. Voi olla, että olen ollut hieman myöhässä aikaani, mutta luin juuri Ilta-Sanomien julkaisemia artikkeleita koskien 8-vuotiaan tytön julmaa murhaa. Koko ajan joutuu lukemaan yhä kamalimmista asioista uutisista ja alkaa vain vatsaa vääntämään nämä asiat. Aiemmin kesällä otsikoitiin mm.eläinten pahoinpitelystä, kuten siilin raajojen repimisestä, ja perhesurmista.
On varmasti tiedostattavissa, ettei näiden tekojen takana olevat ihmiset ole aivan täysin parhaassa psyykkisessä tilassaan, mutta herää kysymys, että mikseivät ihmiset reakoi näihin tapahtumiin ennen kuin ne tapahtuvat? Hiljattain menehtyneestä 8 -vuotiaasta lapsestakin haluttiin tehdä ilmoitus ja tehtiinkin, muttei reakoitu. Miksei? Maksaako liikaa? Suomea kutsutaan hyvinvointivaltioksi, mutta lehdissä pyörivien otsikoiden perusteella en nyt ole satavarma tästä väitteestä, vaikka varmasti tilanne voisi olla pahempikin, ainahan voisi olla pahempi. Mutta ei se silti ole mikään syy siihen, että jäi reakoimatta ja toimimatta ajoissa!
Aina silloin tällöin julkaistaan tilastoja liittyen suomalaisten hyvinvointiin ja terveyteen ja siellä käsitellään lähes poikkeuksetta myös psyykkistä terveyttä. Monet psyykkiseen hoitoon pääsevät eivät välttämättä saa kaipaamaansa apua, tai heillä on liian suuri kynnys hakea apua. Josta herääkin uusi kysymys, miksi psyykkiseen sairauteen avun hakeminen on noussut kynnykseksi joillekkin? Sairaus se on siinä määrin missä kuume tai syöpäkin, mutta sen myöntäminen on hirvittävän vaikeaa monille. Edelleen ajatellaan, että psyykkinen sairaus on jollain tasolla itse tuotettua, mutta en niele tätä käsitysmallia. Kansalaisiamme pitäisi kannustaa hakeutumaan apuun, jos yhtään tunnetta siitä syntyy, että saattaisi apua tarvita ja myös tarjota sitä apua jokaiselle halukkaalle.
En koita vierittää näillä sanoilla syyllisyyttä pois sitä ansaitsevien harteilta, vaan ihmettelen, että mikä yhteiskuntaamme vaivaa. On resursseja hankkia torkkupeittoja, muttei resursseja tarjota apua sitä tarvitseville, vai onko kyse siitä, ettei ole kiinnostusta tarjota apua sitä kaipaaville?
Esitin liuan kysymyksiä vailla vastauksia, sillä pääni myllertää vain hulluna. Ottakaa kantaa ja jakakaa mielipiteenne! Jenna
On varmasti tiedostattavissa, ettei näiden tekojen takana olevat ihmiset ole aivan täysin parhaassa psyykkisessä tilassaan, mutta herää kysymys, että mikseivät ihmiset reakoi näihin tapahtumiin ennen kuin ne tapahtuvat? Hiljattain menehtyneestä 8 -vuotiaasta lapsestakin haluttiin tehdä ilmoitus ja tehtiinkin, muttei reakoitu. Miksei? Maksaako liikaa? Suomea kutsutaan hyvinvointivaltioksi, mutta lehdissä pyörivien otsikoiden perusteella en nyt ole satavarma tästä väitteestä, vaikka varmasti tilanne voisi olla pahempikin, ainahan voisi olla pahempi. Mutta ei se silti ole mikään syy siihen, että jäi reakoimatta ja toimimatta ajoissa!
Aina silloin tällöin julkaistaan tilastoja liittyen suomalaisten hyvinvointiin ja terveyteen ja siellä käsitellään lähes poikkeuksetta myös psyykkistä terveyttä. Monet psyykkiseen hoitoon pääsevät eivät välttämättä saa kaipaamaansa apua, tai heillä on liian suuri kynnys hakea apua. Josta herääkin uusi kysymys, miksi psyykkiseen sairauteen avun hakeminen on noussut kynnykseksi joillekkin? Sairaus se on siinä määrin missä kuume tai syöpäkin, mutta sen myöntäminen on hirvittävän vaikeaa monille. Edelleen ajatellaan, että psyykkinen sairaus on jollain tasolla itse tuotettua, mutta en niele tätä käsitysmallia. Kansalaisiamme pitäisi kannustaa hakeutumaan apuun, jos yhtään tunnetta siitä syntyy, että saattaisi apua tarvita ja myös tarjota sitä apua jokaiselle halukkaalle.
En koita vierittää näillä sanoilla syyllisyyttä pois sitä ansaitsevien harteilta, vaan ihmettelen, että mikä yhteiskuntaamme vaivaa. On resursseja hankkia torkkupeittoja, muttei resursseja tarjota apua sitä tarvitseville, vai onko kyse siitä, ettei ole kiinnostusta tarjota apua sitä kaipaaville?
Esitin liuan kysymyksiä vailla vastauksia, sillä pääni myllertää vain hulluna. Ottakaa kantaa ja jakakaa mielipiteenne! Jenna
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)